lauantai 8. kesäkuuta 2013

Perhonjoen SM-Karsinnat 1.6.2013

Edellisistä kisoista ei tosiaan tullut kirjoteltua mitään.
Siksi, koska mitään kerrottavaa sieltä ei oikeastaan jäänyt. Ei kalan kalaa koko kisassa, vain karkuutuksia.

NONIIN. Vuorossa oli jokikisa, mieluinen kisa itselleni, pidän koskikalastuksesta paljon enemmän, kuin järvikalastamisesta. Ja olen siinä parempi. Ihan hyvillä fiiliksillä siis kisaan!
Edellis iltana piti taas paniikissa sitoa liitsejä, jos jotakin rasiasta vielä puuttuisi.
Aamulla kuudelta lähtö kisakeskukseen. Salonkylän? koulurakennus toimi kisakeskuksena.
Aluksi ruokaa massuun ja pienimuotoista rupattelua muiden kanssa. Tämän jälkeen vuorossa poolien arvonta. Ensimmäiseksi kuulutettiinkin minun nimeni.
Kilpailija A7
1jakso Mosalankoski POOLI 5
2jakso Ojalankoski POOLI 7
3jakso Markunkoski POOLI 3

Käytännössä, en tiennyt noista paikoista mitään. Viimeksi 2 vuotta sitten perhonjoella kalassa käynyt (PM-Kisat). Seurakaveri Mika tuli katsomaan lappuani, sanoi että kelpaisi tuo hänelle. Tuumasin, että sattui ilmeisesti ihan hyvä lappu omalle kohdalle.
             Kamojen kasaus alkaa! 2 pintasiima settiä tulille, toiseen kolme liitsiä, oranssi,mustapunainen ja keltainen. Toiseen 2 liitsiä ja 1 larva, pinkki liitsi, keltaoranssi liitsi ja pinkki larva.
Näillä mennään! Havahduin yöllä, kun muistin että keloilla on upposiimat. Oli pakko ruveta rullaamaan tilalle kellusiimoja (virhe) . Rupesin kyselemään, josko saisi joltain kyydin Mosalan koskelle. Juha huikkasi, että hänen kyytiin pääsee. Kamat autoon ja menoksi. Autossa selvisi hauska juttu. Juhalla oli rasiassa multa ostamiaan liitsejä ja siimanpäässäkin yksi. (Karkkilan karsinnoissa 2 sija) . Hauska juttu!
              Mosalankosken rannalla vielä pienoista hienosäätöä, jonka jälkeen lähdin tutustumaan pooliin.
JES! Pooli oli tuttu. Muistelin piirinmestaruus kisoja, jossa Mika veti samaisesta poolista hirmumäärän kirreä.



Kello 8.30. Kalastus alkaa. Kalastukseni loppuu 9.50. Aikaa siis tunti ja 20 min.
Heitän alkuun pikaisesti läpi kapean myllyuoman. Siitäkin on porukka kalaa saanut, vaikka ei ehkä uskoisi.
Sainkin heti pienen ahvenen, mitta ei riittänyt. En vienyt kaukaloon. Kahlaan koskeen ja heittelen loppuliu'usta  pari monttua läpi. Yhtä monttua kerkesin koluta pidemmän aikaan. Lyhyin ja nopein, välillä hitain strippauksin vedän siimaa itseeni päin. Pian tökkää! Sadasosan kestävä säikähdys ja huomaan väsyttäväni maapalloa.. Perho siis pohjassa, muutama riuhtaisu ja setti jäi sinne. Ei muuta kuin toinen setti rannasta, samalla suoritan paikanvaihdon. Liikuin parisenkymmentä metriä alemmas. Seuraava monttu. Pari heittoa ja taas maapallo laittaa hanttiin. Sillehän ei mitään mahda. Setti jää taas pohjaan.. Uudet perhot tilalle, ja hetken mietintätauko, mihin menisi. Päätin kahlata joen keskelle kainaloita myöten (välillä pelotti) ja heittää siihen monttuun, josta Mika kiskoi PM-kisoissa kirjolohta. Löysin korkean kiven pohjasta, jonka päälle pääsin seisomaan. Oliskohan ollut 5 heitto. Heitin ylävirtaan, larvastustyylillä ylhäältä alaspäin..Kunnes minun kohdallani siiman pää pysähtyy ja syöksähtää syvyyksiin. Vastaisku! Ja kiinni on. Jes, kirre käykin näyttäytymässä vieressäni jättäen pyörteet jälkeensä. Tämän jälkeen sukellus syvyyksiin, yhtäkkiä meno pysähtyi, vapa oli kuitenkin mutkalla. Mitään ei vaan tuntunut. ÄH! Sivuperho oli jäänyt pohjaan ja näin kalakin mennyt menojaan.. PERSE. Pieni hätä alkoi hiipiä puseroon. Olin nimittäin kisoihin lähtenyt sillä fiiliksillä, että ekalta jaksolta ei plänkkiä tule ja se eka aikuisten karsintojen kisakala tulee haaviin vaikka väkisin! Nojuu. Uutta yritystä, ei siinä muu auta! Kului varmaan 10 heittoa. Heitin aivan ylävirtaan pitkän heiton. Tässä kohtaan on pyörteitä, joten perhot eivät lähde valumaan alavirtaan päin. Annoin siiman seistä hetken ja vajottaa perhoja. Pian aloin strippaamaan itseeni päin. Pari vetoa vielä ja PAM! Kirre tälläsi kiinni.
Hetken taistelua ja kirre antautui haaviin. JEHEE! Eka kisakala haavissa. Vaudilla mittaukseen. 42cm. Perho irti ja uutta yritystä. Kahlasin täsmälleen samoille paikoille. Heitin samaan paikkaan monta toistoa ja pian taas nappasi! Hyppykala. Kirre hyppi monta kertaa, vaikka koitin vavalla alaspäin painaa. Pirteä ja hauska tapaus. Haaviin asti tuli. Juha Paukku nappasi parit väsytyskuvat ja onnistuikin pokkarilla ihan hyvin!
Seuraavat 2 kuvaa siis Juhan ottamia, kiitos.


Kala mittaukseen. Olikohan 40 vai 41cm, enään en muista. No, kala takaisin. Tässä vaiheessa tuli myös iso siimasykerö... Päätin, että koitan selvittää sotku, enkä vaihtaa uutta. Näyttikin siltä, että setin saan selväksi, mutta ei. Oli pakko katkaista ja sitoa uusi setti. Aikaa kului reilu 5 minuuttia. Tämän jälkeen aikaa oli noin 15min. Kahlasin taas samoille mestoille. Heittelin taas tutuille paikoille, mistä aikasemmatkin napsui kiinni. Tällejä sieltä tulikin, ja pari ihan selvää kirreä, ei vaan saanut vastaiskua tehtyä. Aika valui hiekkana sormien välistä. Viimeisillä minuuteilla nappasi, mietin kirreä, mutta ahven. Irrotin perhon ja päästin takaisin ja jatkoin kalastusta 2 minuuttia. Mitään ei enään tullut. Tässä vaiheessa mietin, että hetkinen, ahvenen alamitta oli 22cm, kala oli varmasti sen yli. Voivoi... Juhakin meinasi huutaa, että tuon mittaukseen, mutta ei viitsinyt. Olisi pitänyt itse tajuta.. No blänkkiä ei tullut! Vaikkakin aikalailla penkin alle meni koko jakso.. Kokemusta kokemusta!
        Seuraavaksi oli mun vuoro toimia valvojana. Valvottavana oli Heikki.
Kalastus alkoi, Heikki heitti myös alkuun myllyuoman, saaden myös pienen ahvenen josta näkyi suurinpiirtein läpi. Seuraavaksi kosken alle pientä monttua uittamaan. Ekalla heitolla seurasi iso ahven, puolikiloinen, joka pyöräytti aivan uiton lopussa perhon perässä, ei jäänyt kiinni. Heikki siirtyi keskemmäksi, kiertäen pari monttua, jotta pääsee erikohdasta heittämään niihin. Hiljaista piteli aika kauan. Kunnes napsahti ensimmäinen kirjolohi! Kala haaviin ja mittaukseen. Samanlainen 40cm kun minunkin kalat.




Heikki sanoi karkuuttaneensa, muutaman kirjolohen ja joku oli katkonut setinkin. En ollut huomannut mitään :D . Kalastus jatkui! Hetken päästä oli vapa taas mutkalla ja kirjolohi haavissa, mittaukseen. Saman kokoinen kuin edellinen kala. Kahlaus samaan paikkaan. Tovin päästä taas tuodaan kalaa haavissa mittaukseen. Mikä helv*tti se on? Lahna. Ja pieni. 23cm, juuri mitan ylittävä. Tässävaiheessa vahvistui sekin, että mittauttamatta päästämäni ahven olisi todellakin ollut mitallinen... Noh ei mahda mitää, tehty mikä tehty.
Ylempänä poolilla kalasti Arto, näinkin hänen saavan isomman särjen ja pussittavan yhden kirjolohen myös. Pidemmän aikaa seurasin väsytystä jossa kala lähti koskeen ja miehen oli juostava perässä koskea alas, hauskan näköistä oli. Väsytys kesti aika pitkään ja Arto sai kalan vierelleen ja päästi sen takaisin. Ihmettelin tätä, kalalla oli kokoa, ajattelin että se oli hauki ja Arto ei tiennyt sen olevan kisakala myös. Jakson päätyttyä Arto kertoi kalan olleen kyljestä kiinni, se selvensikin asian. Kyljestä tarttunutta kalaa ei saa tuoda mittaukseen. Eikä ilmeisesti suun ulkopuolelta tarttunutta muutenkaan, jos okein muistan?
Heikki jatkaa kalastusta omalla poolilla ja tärppejä tulee tasaisin välein, pian haavissa tuodaan taas kalaa. Tälläkertaa hyvänkokoinen lahna. Olikohan 34cm. Kala takaisin ja kalastus jatkuu. Aikaa jäljellä viitisen minuuttia.
Pian tuodaan taas haavissa kalaa mittakaukaloon, lahna, vähän reilu 30cm. Takaisin kalastamaan viimeiset minuutit, pari tärppiä heikki saikin, ei pysynyt. Aika loppui ja oli aika siirtyä ruokailemaan.











Keitto oli nautittu ja seuraavalle koskelle siirtyminen. Ojalankoski, täysin tuntematon minulle.
Minä jatkoin taas valvojana. Valvottavana oli Arto. Arto kalasti French leaderilla tarkkaan kiventakusia, saaden pari salakkaa ja ahventa. Yksi hauki oli pidemmän aikaa kiinni kosken lopussa. Oli iso, yli 60cm aivan varmasti. En muista tarkkaan, katkoiko kala siimat, vai pääsikö se vain irti.
Hetken päästä Oli vapa mutkalla, tuplat kiinni, ahvenia. Mittaukseen molemmat. Toinen oli 20cm ja toinen 21cm, aijai, harmittavan lähellä mitallisia.. Loppu aika menee aikalailla tyhjää pyytäessä, pari salakkaa tuli vielä.






Kello 14:40 Oma jaksoni alkaa. Ja loppuu 16:00. Pooli numero 7.
Heikki oli edeltävällä jaksolla tällä poolilla. Yhteensä 5 kalaa, 3 haukea ja 2 kirreä, kuulosti ihan hyvältä, toisaalta kuulosti siltä, että paikka on tyhjätty. Tältä jaksolta ei ole kuvia, en hoksannut Heikille sanoa, että olisi voinut muutaman kuvan räpsästä, kun toimi valvojana.
Viritin pyyntiin tinselin, pinkin liitsin ja kuulapäälarvan. Tinseli siksi, koska haukia näytti olevan, siihen voisi jytistä. Toisessa setissä liitsejä. Käytin jaksolla kokoajan samaa settiä.
Kalastelin alkuun koskesta muutaman kiventakusen ja peilin, mitään ei kuulunut. Otin kuulapäälarvan pois ja vaihdoin oranssin tinselin tilalle. Siirryin niskalle, Heikki ei kuulemma kauaa ollut ehtinyt kalastella. Aluksi kalastin rannan vieruksen kohtuu tarkkaan, jonka jälkeen lähdin vasta kahlaamaan pidemmälle. Tovin heittelin kunnes tyssäsi. Ehdin jo säikähtää, helekatin iso keppi sieltä tuli. Keppi rannalle ja heittely jatkui, tyhjää sai aika kauan pyytää, välillä rapisi pohjaan kiinni. Heitin nyt viistosti ylävirtaan aivan vastarannan tuntumaan. Pari siimanvetoa ja tuntui tälli, nykäisy ja kiinni oli! Mahtavaa! Pirteä veijari. Paineli edestakaisin virrassa, kunnes pian lopahti haavitus sujui ihan hyvin. Kirjolohi. Mittaukseen. Taas reilu 40 senttinen. Pinkki liitsi toimi ottipelinä. Kala takaisin ja kahluu ottimestoille, heittelin samoille holleille, mutta mitään ei tullut. Kahlasin hivenen ylemmäs ja heittelin siellä muutaman heiton, ei kalaa. Vähän alemmas ja aloin kalastamaan niskan nieluja. Viistosti alavirtaan vastarannalle heitto, josta valutin perhoa reunan nieluun. Mahtava pyöräytys tuli, mitään vetoa ei siimassa tullut, kala iski siis ohi, heitin uudestaan. Ei tärppiä, toinen heitto... Ei taaskaan. Päätin antaa kalan olla ja heittää pari kolme heittoa muualle. Sitten uudestaan taas vastarannan nieluun, valutus ja taas polkautus! Taas meni perhosta ohi. Uusi heitto.... JANYT! Pyöräytys pinnassa ja kala oli hyväksynyt perhon. Jonkin aikaa sai vääntää ennenkuin näin kalan ensimmäisen kerran. Hauki, pieni jännitys tuli, saisiko se siiman poikki, näin perhon kuitenkin olevan nätisti suunpielessä, joten suurta pelkoa ei ollut. Sain kalan haavitusetäisyydelle, ensimmäinen haavitus epäonnistui, uusi yritys... jes! Kala havaksen pohjalla. Eimuutakuin mittaukseen. 55cm hyvä kala! Ottipelinä pinkki liitsi, Heikillekkin hauet olivat tullut siihen. Tinseli ei siis kelvannutkaan. Nyt pystyi jatkaa hyvillä mielin kalastusta, blänkit oli vältetty ja odotin ihan hyvää sijoitusta. Kalastin nielut vielä nopeasti ja valuin koskeen, yhdessä montussa kävin kainaloita myöten, mikä aiheutti sydämmen tykytyksiä, en joutunut kuitenkaan kosken mukaan onneksi. Jakso päättyi. Hyvillä mielin pienelle tauolle!

Seuraava jakso oli Markunkoskella. Toimin taas ensin valvojana, valvottavana oli taas Arto. Arto jatkoi French leaderilla tarkkaan kalastaen. Ei mitään koko jaksolla, todella hiljaista! Näin alemmalla poolilla Heikin  vievän haavissa kalaa mitattavaksi. Jakso päättyi, mulla oli 3 pooli, sama pooli jossa Heikki oli. Heikki toimi taas minun valvojana, kala oli ollut 23cm ahven. No vältti Heikki sillä blänkit ainakin.
Sidoin taas liitsisetin siimanpäähän. Oranssi, valkoinen ja musta. Päätin, että en kalasta niskaa ollenkaan. Heikki oli kolunnut sen kuitenkin jo aika tarkkaan, päätin keskittyä kosken alaosaan ja loppuliukuun. Aloitin koskesta kalastamalla kiventakuset läpi. Yhdestä sainkin tärpin, varma mitta ahven kävi pyöräyttämässä ja pääsi irti, harmi! Kalastus jatkui, pari taskua alempaa kävi taas pärskäyttämässä, jokin melko pieni, ehkä ahven, heitin 5 kertaa uusiksi, taimen se oli, kävi aina koittamassa, varmaan 25-30cm, jätin sen rauhaan ja siirryin loppuliukuun. Kolautin kahlatessani polven aivan hiton kipeästi terävään kiven reunaan.. Tämän jälkeen oli jotenkin epävarma olo kahlailla. Parkkeerasin itseni sillan alle, josta heittelin loppuliukua läpi eri kohtiin. Kauan heittelinkin tyhjää. Aikaa oli puoli tuntia kunnes jysäytti! Olin heittänyt viistoon oikealle ison kiven taakse, josta valutin perhoa alas, tärppi oli niin raju, että siima lensi kädestäni ja vastaiskua en saanut tehtyä, hitto että säikähdin! Pari uutta heittoa, mutta ei ottanut. Vedin perhot tarkastettavaksi, oli levää parissa perhossa. Jälleen pyyntiin, heitto samaan paikkaan, nyt uitin liitsejä nykimällä, Pam! Voimakkaat nykäykset ja vastaisku! Tuntui vahvoja potkuja muutama ja kala lähti spurttiin, jolloin siima löystyi, voi hitsi! Ehdin jo riemaista kun väsytys alkoi, kala pyöräytti vähän pinnassa ja vaikutti vauraalta kirjolohelta. Istutussatsin mukana oli mennyt ilmeisesti muutama 2-3kg kalakin, tämä olisi voinut olla yksi niistä.
No ei tullut ylös. Päätin vaihtaa pari perhoa, uusi oranssi liitsi, jolla oranssi marabou siipikin ja toiseksi laitoin ison oranssimustan liitsin, ilman kuulaa. Heittelin eripaikkaan ja annoin paikan rauhoittua, siirryin pian samaan kohtaan heittelemään, ei, ei se enään ottanut, kala oli mennyt menojaan. Aikaa oli reilu vartti. Katsoin Heikkiin päin rannalle, Heikki tarkkaili kalastustani, heitin perhot kauas kahden kiven väliin, lähdin nykimään liitsejä. Perhot olivat juuri kivien välissä, kunnes tuli raju tälli ja pärskäytys! Kiinni! Heikki huomasi samalla myös. Väsytys alkoi, voi sitä riemua. Kirjolohi tempoi ympäriinsä ja pyrki parikertaa kivien taakse jolloin sai vähän jännittää siiman hiertymistä ja piti siirtyä lähemmäksi. Kala rauhottui pian ja suostui haaviin. Hymysuin mittaamaan. Taas 40cm. Mahtava fiilis, koko kisassa blänkit vältetty. Jälleen tuli pieni sotku jota selvittelin rauhassa, menin vielä heittämään toviksi, jolloin aika loppui. Kamat kasaan, autolle ja sieltä kisakeskukseen Salonkylän koululle. Ajattelin, että olisin ollut kisassa kohtuu korkealla, toisin kävi, muutkin olivat saaneet hyvin kalaa viimiseltä jaksolta ja edelliseltä myös. Olin sijoituksessa 15. Vähän kyllä harmitti, sillä odotukset olivat paremmat. Jos olisin mittauttanut ekan jakson ahvenen ja saanut viimisen jakson ahvenen ja isomman kirren, olisin varmaan ollut huomattavasti korkeammalla, kolmella kalalla vikalta jaksolta olisi napannut hyvän sijoituksen. Ei voi mitään. Loppujenlopuksi ihan hyvä fiilis kuitenkin, sai vihdoin tiputettua apinan selästä ja saatua kalaa kohtuullisesti mittakaukaloon. Pientä hienosäätöä vaatii vielä vähän, niin eiköhän niitä kisapisteitä rupea tulemaan, ensivuonna voi vähän totisemmin tavoitella jo finaalia.
Tämän vuoden viimeinen kisa omalla kohdallani on huomenna 9.6 Oulaisistenkoskella. Siitä tulee rapsaa sen jälkeen. Junioreiden SM-Finaalit jää multa ilmeisesti tänävuonna väliin, pukkaa nimittäin lapinreissua samaan aikaan.




Kireitä siimoja!
-Tuomas

2 kommenttia: